Pekka Virkki kannustaa: ”Panostusta automaatioon ja ulkomaan markkinoille”

Kari Harju

Pitkän päivätyön konekaupassa tehnyt Pekka Virkki on nähnyt vuosien mittaan monet alan muutokset. Nykymyllerryksessä tuotannon automatisointi on hänen mukaansa maan metallin alihankintateollisuuden kannalta ydinasia ja elinehto. Markkinoita pitäisi hakea yhä enemmän kotimaan ohella ulkomailta.

Index-Traub Finlandin myyntijohtaja Pekka Virkki jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa. Tulevaisuus kuluu häneltä perheen ja harrastusten parissa. Kotimaan alihankintayrityksiä Virkki kannustaa investoimaan ja myös kansainvälistymään.

Niinhän sitä sanotaan, että ainoa pysyvä asia on muutos. Sen myötä muutokseen sopeutuminen on jatkuva haaste.

Pekka Virkki on nähnyt tätä muutosta metallintyöstökoneiden maailmassa useamman vuosikymmenen alalta. Pitkän uran saksalaisvalmistaja Indexin ja sittemmin myös Traubin koneiden parissa tehneen Virkin mukaan nykymaailma poikkeaa isosti aiemmasta, mutta aktiivinen ja uudistuva suomalainen alihankintayritys pärjää menossa mukana.

”Eväät ovat olemassa, työtä ja panostuksia ja ennakkoluulottomuutta se toki vaatii”, vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Virkki toteaa.

Elämää Indexien jaTraubien maailmassa

Pekka Virkki on alkuaan maatilan poika. Hän syntyi kuusikymmentäkolme vuotta sitten Hattulassa, kävi koulut Sibeliuksen ja Paasikivien opinahjossa Hämeenlinnan Lyseossa ja jatkoi siten Helsingin Yliopistossa ja edelleen Tampereen Teknilliseen Oppilaitokseen, mistä hän valmistui konepuolen insinööriksi vuonna 1977.

Työelämässä ensimmäiset kymmenen vuotta menivät sisäänostajana Kone Hankkijalla, kunnes 1980-luvun lopussa Virkki siirtyi agenttimyyjäksi Teräskonttorin, joka nyi mm Indexin koneita.

Alkuun aika ei ollut helppo, sillä 1990-luvun alkuvuodet olivat syvän laman aikaa ja konekaupat olivat harvassa. Toisaalta muutaman vuoden päästä mentiin lujaa, kun Nokia avitti myös Suomen konepajapuolta nousuun 1990-luvun puolivälissä.

”Useita merkittäviä työstökonekauppoja teimme esimerkiksi Puolustusvoimien kanssa usean vuoden aikana. Vuosituhannen alussa Traub liitettiin Indexiin 1997, myös sen tuotteet alkoivat käydä kaupaksi Suomessa”, kertoo Virkki

Ripeiden vuosien jälkeen tuli pysähdys.

”Huippu-investointivuotta 2008 seurasi katastrofivuosi 2009. Sen jälkeen lamasta toipuminen onkin kestänyt äärimmäisen kauan. Ensimmäisen kerran uusinvestoinnit ylittivät poistot vasta vuonna 2017”, toteaa Virkki.

Virkin uralla työn puitteet muuttuivat laman kynnyksellä, kun Index-Traub perusti sivuliikkeen Suomeen vuonna 2009. Sen vetäjänä Virkki toimi tämän vuoden alussa tapahtuneeseen eläköitymiseensä saakka.

”Hankalasta ajasta riippumatta ketterä organisaatio löysi paikkansa markkinoilta ja työstökonemyynti jatkui kohtuullisen hyvällä tasolla, vaikka kysyntä laski. Tänä päivänä Suomen Index-Traub perustaa toimintansa konemyynnin lisäksi vahvasti jälkimarkkinointiin ja huoltotoimintaan. Jatkossa on mahdollista, että Index-Traub -sorviedustus tulee täydentymään muutamilla muilla kone-edustuksilla. Haasteena yrityksen kannalta on löytää oikeat asiakkaat myös tulevaisuudessa”, Virkki toteaa.

Muutosta monenlaista

Kun ura on pitkä, moni asia ehtii tietysti muuttua. Yksi on teknologia.

Vielä 1990-luvun alussa työstökoneet olivat pääsääntöisesti pelkkiä peruskoneita. Toisin on nyt.

”Jopa pyörivät työkalut ja C-akseli olivat tuolloin ylimääräistä herkkua sorveissa.  Ensimmäinen CNC-ohjattu Index-monikarasorvi myytiin 1990-alussa Suomeen Puolustusvoimien tarpeita tyydyttämään. Sorvien ja jyrsinkoneiden ominaisuudet ovat lähentyneet vuosien aikana ja nykyisin ominaisuudet ovat jo hyvin lähellä toisiaan. Monitoimikoneet ovat yleistyneet kovasti. Nykyisin sorvilla voidaan hyvin jyrsiä, tehdä ulko- ja sisähammastusta, kalvaa ja jopa hioa. Nykytyöstökone korvaa yleensä 3-4 vanhaa työstökonetta, joten tehokkuus on tärkeä kilpailutekijä”, toteaa Virkki.

Myös konemyyjän työn kuva on kokenut melkoisen muutoksen.

”Työurani alussa työstökonemyyjä oli pelkkä tulkki ja myyjä. Nykyisin työstökonemyyjä on teknisten ratkaisujen hakija ja jopa rahoituksen järjestäjä”, sanoo Virkki.

Silti jotakin on pysyvääkin, tasapainoilu.

”Olen usein sanonut, että työstökonemyyjän on myytävä kone ikään kuin kolmeen kertaan: ensin asiakkaalle, sitten valmistajalle ja lopuksi vielä omalle esimiehelleen”

”Hyvä työstökonemyyjä tekee työtä asiakkaan puolesta sekä hoitaa ja huolehtii myös asiakkaan oikeuksista konetoimituksissa. Harvoin muistetaan se, että Suomen työstökonemyynnin osuus on vain alle 2 % Euroopan kokonaismyynnistä, joten on aina taisteltava päämiesten luona siitä, että mielenkiinto säilyisi vielä pienen Suomen suuntaan”, sanoo Virkki.

Automaatiolla saadaan työt pysymään Suomessa

Pekka Virkin pitkän uran isoin asiakas on Abloy, mille on toimitettu vuosien mittaan 25 hänen myymäänsä konetta.

”Molemminpuolinen luottamus on syntynyt aikojen saatossa ja lähtenyt aika pitkälti siitä, että olemme lähteneet liikkeelle jo tuotekehitysvaiheessa keskustelemaan, mikä on tuotteessa ja sen rakenteessa koneistuksen kannalta tärkeä ominaisuus ja voidaanko sitä muuttaa koneistuksen kannalta edullisemmaksi. Samalla karjalainen vieraanvaraisuus on tullut tutuksi”

”Toisaalta on ollut mukava seurata 1990-luvulla aloittaneita Pk-yrityksiä, jotka ovat kehittyneet ja kasvaneet nopeasti tehokkaan ja ajanmukaisen teknologian avulla. Nyt nämä yritykset tekevät jo usean miljoonan liikevaihdon ja työllistävät 20–30 henkeä.”

Juuri näissä rohkeasti tulevaisuuttaan eteenpäin linjaavissa yrityksissä on Virkin mukaan esimerkkiä monelle suunnalle tässä maassa.

”Nykyisin työstökonetoimituksissa automaatio näyttelee merkittävää osuutta. Sorvit toimitetaan esimerkiksi sekä tankomakasiinilla että robottiliitännällä varustettuna.  Valmistus tangosta ja istukkakappaleiden teko käy samalla koneella vaivattomasti. Alkuhankintahinta on kovempi, mutta joustavuus maksaa investoinnin nopeasti takaisin”, Virkki sanoo.

”FMS-järjestelmät ovat meillä Suomessa olleet perinteisesti Fastemsin kautta tuttuja konepajoissa. Nämä järjestelmät ovat pitäneet paljon töitä Suomessa. Fastems-laitteet ovat konepajojen valtamaassa Saksassakin yleistyneet. Indexin tehtaallakin on näitä suomalaisia laitteistoja kolme kappaletta. Ilman automaatioinvestointeja olisi lipsahtanut moni työ pois Suomesta.”

Jatkossa Virkki kannustaakin yrityksiä investoimaan edelleenkin automaatioon ja samalla suuntamaan markkinointiaan aiempaa rohkeammin myös ulkomaiden suuntaan, kehittämään vientiään.

”Mikäli uuteen teknologiaan tai automaatioon ei investoida Suomessa, niin konepajatoiminnalla ei ole tulevaisuutta Suomessa. Nykyinvestointitaso on valitettavasti yhä liian alhainen. Suomalaisilla konepajoilla pitäisi olla jatkossa myös yhä enemmän siviilirohkeutta mennä tuotteineen ulkomaille. Valmistuksen ja työn laatu riittävät kyllä, kyse on juuri rohkeudesta. Sitä tarvitaan, mahdollisuuksia maailmalla riittää”, kannustaa Virkki.

Unelmien työpaikka

Alihankintateollisuudessa riittää haasteita, mutta tässä kohden Pekka Virkki itse jää eläkepäivien viettoon hyvillä mielin.

”Vuosien saatossa töissä olen saanut palvella näköalapaikalla, josta olen pitänyt. Minulla on ollut mahdollisuus käydä monessa konepajassa niin koti- kuin ulkomaillakin ja saanut käyntien jälkeen miettiä, miten mielestäni asiat ovat firmoissa järjestetty. Mutta aikansa kutakin, jossain vaiheessa on aika siirtyä sivuun”, sanoo Virkki.

Pitkän alan päivätyön tehnyt Virkki aikoo jatkaa konepaja-alaa seuraten, mutta aktiivitoiminnasta luopuen.

”Tulevaisuudessa voin viettää aiempaa enemmän aikaa kesämökillä Hauholla kalastaen ja puuhaillen pihalla ja metsässä, sekä Pyhätunturin tukikohdassa vaeltaen, hiihtäen sekä lasketellen. Helsingin kaupunkielämään lisämaustetta tuovat kuntoilun lisäksi lastenlasten kanssa puuhailu, joita on viisi ja lisää on tulossa. Varmaankin työelämässä opittu ulkomaanmatkustaminen ei jää kokonaan unholaan, vaan se tule jatkumaan. Vielä on paljon mielenkiintoisia matkakohteita, jossa ei ole tullut käytyä mm. Brasilia ja Australia”, Pekka Virkki toteaa.