Uuden osaamisen tarve kasvaa teollisuudessa

Useat yritykset panostavat tänä vuonna enemmän t&k-toimintaan kuin kuluneen viiden vuoden aikana. Yritykset investoivat digitalisaatioon, ja syitä siihen ovat ennen kaikkea ajateltu kilpailuetu ja asiakasarvon lisääminen. Isona haasteena digimuutoksessa nähdään osaamisen kasvattaminen, ilmenee Spinversen, Tekesin ja Teknologiateollisuuden Suomen teknologiajohtajille tekemän CTO-kyselyn tuloksista.

Spinversen, Tekesin ja Teknologiateollisuuden Suomen teknologiajohtajille tekemässä CTO-kyselyssä pureuduttiin digitalisaation yrityksille aiheuttamaan muutokseen.

Suurin osa (67%) CTO-kyselyyn vastanneista suomalaisista teknologiajohtajista näkee digitaalisen muutoksen vaativan uudenlaista osaamista sekä nykyisiltä että tulevilta työntekijöiltä.

Kolme viidestä kokee, että osaamisen kasvattaminen on tärkein kehityskohta, jotta digitalisaatio etenisi yrityksissä. Kuitenkin vain alle viidesosa yrityksistä on panostanut henkilöstönsä koulutukseen digitalisaatioon liittyen.

”Ennennäkemättömän nopea muutos, teknologian kehitys ja uudet ansaintamallit nostavat tarvittavan osaamisen tasoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan panostuksia niin yrityksiltä kuin kaikilla koulutusasteilla. Meidän tulee ponnistella kovemmin päästäksemme osaamisen kärkeen”, sanoo Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Risto Siilasmaa.

Uudet toimijat ja liiketoimintamallit uhka ja mahdollisuus

Useimmat yritykset ovat jo sisällyttäneet digitalisaation strategiaansa. Merkittävää on, että kustannustehokkuuden sijaan enemmistö vastaajista (70%) keskittyy asiakasarvon lisäämiseen ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen.

Kyselyn tulosten perusteella kilpailuetua on syntynyt erityisesti monipuolisemman tuotevalikoiman ja uusien palveluiden kautta.

Kolme neljästä yrityksestä näkee, että suurimmat riskit nykyiselle liiketoiminnalle aiheutuvat uusista kilpailijoista ja omien asiakkaiden siirtymisessä uusille toimijoille. Esimerkiksi suurin osa vastaajista arvioi, että tällä hetkellä alalla ei ole vallitsevassa asemassa olevaa alustatoimijaa, mutta kolmannes näkee tällaisen alustan syntyvän 2-3 vuoden aikajänteellä.

”Yritysten pitää muuttua, koska menestys ja kilpailukyky eivät tule yksinomaan pohjautumaan entisiin vahvuuksiin. Yhä useammin yritys joutuu kysymään itseltään, missä bisneksessä oikein onkaan. Muutos lähtee halusta ymmärtää tulevaa sekä kyvystä kokeilla ja oppia”, toteaa Jyrki Ovaska, UPM:n teknologiajohtaja.

”Teollisuuden digitaalisaation alustatalous on vielä kehittymässä.  Toimivat ratkaisut ovat toimialavetoisia, eikä googlemaisia dominoivia toimijoita tulla välttämättä edes näkemään. Suomalaisille yrityksille on vielä paljon mahdollisuuksia auki, jopa nousta alueensa globaaliksi veturiksi”, kommentoi Pekka Koponen, CEO, Spinverse Oy.

Tuotekehityspanostukset kasvavat

Tämän vuoden kyselystä käy ilmi, että yhä useammat yritykset panostavat tänä vuonna enemmän t&k-toimintaan kuin kuluneen viiden vuoden aikana. 49 prosenttia kyselyyn vastanneista teknologiajohtajista kertoo t&k-budjetin kasvaneen tänä vuonna, vain 11 prosenttia kertoo budjetin pienentyneen. Positiivinen trendi näyttää voimistuvan vuodelle 2018.

CTO-barometriin vastasi 96 suomalaista teknologiajohtajaa. Kyselyyn vastaajat edustavat laajasti suomalaista teollisuutta. 54% vastaajista oli pk-yrityksistä ja loput suuryrityksistä eri toimialoilta. Yhteenveto tuloksista www.ctoforum.fi

Tekniikan osaajia yhteistyönä

Tekniikan alan yhteistyöyliopisto (Fitech) tuottaa tänä syksynä kaikkien tekniikan alan yliopistojen opiskelijoille lisää diplomitöitä, harjoittelua ja kurssiprojekteja Lounais-Suomessa.

Yliopiston on tarkoitus saada lisää tekniikan alan korkeakoulutettuja osaajia Lounais-Suomen alueelle. Yliopistojen yhteistyöhön on varattu 12 miljoonan euron määräraha vuosina 2017–2021, lisäksi mukana olevat yliopistot rahoittavat toimintaa. Tavoitteena on saada vuosittain 400–450 diplomi-insinööriä sijoittumaan Lounais-Suomeen hankkeen loppuvaiheessa.

FITech-hanketta toteuttavat osapuolet ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Tekniikan alan verkostoyliopiston (FITech) perustamiseksi. Ennen FITechin virallista perustamista yhteistyötä toteuttaa Aalto-yliopiston koordinoima yliopistokonsortio. Konsortioon kuuluvat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. FITechin perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan akateemiset ry.