Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät

Kari Harju

Työväline ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät pidettiin Naantalissa tammikuun lopulla. Kaksipäiväisen tapahtuman seminaariosuudessa kuultiin katsauksia digitalisaatioon ja sen toteutukseen lisäävä valmistus mukaan lukien. Uusia alan tekniikoita esiteltiin.

Industrie 4.0 kytkee järjestelmät yhteen. Automatisointi, toimintatavat ja läpäisyaika kehittyvät, sanoi Kaidocin Kai Syrjälä.

Työväline ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät on Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden toimialaryhmän organisoima ajankohtaiskokonaisuus. Vuosittain järjestettävän tapahtuman antia on ajankohtaiseminaari ja sen yhteydessä pidettävä näyttely, yritysekskursiot sekä tietenkin tuttujen tapaaminen ja verkottuminen.

Viime vuosina kokonaisuus on ollut kiertueella Suomessa eri paikkakunnilla, nyt kokonaisuus oli palannut syntysijoilleen Naantaliin ja lähemmin Naantalin Kylpylän tiloihin. Ajankohtaistapahtuma kiinnostaa perinteisesti alan ammattilaisia. Väkeä oli lähemmäs sata henkilöä eri sektoreita.

Työväline ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät keräsi Naantaliin tammikuulla väkeä salin täydeltä.

Teollisuus 4:0 on täällä

Digitalisaatio (IoT tai Industrie 4.0) on termi, joka näinä päivinä tulee vastaan välttämättä.

Tietoa kaivataan, sillä käsitteen sisällön selvittelyssä, puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee käytännön toimenpiteiden tasolla, riittää tekemistä.

Industrie 4.0:stä kompaktianalyysin esitti Kaidocin Kai Syrjälä.

Industrie 4.0 on Saksan valtiojohtoinen teollisuushanke ja sen tavoitteena on digitaalinen tuotanto, jossa perinteiset järjestelmät, big data ja pilvipalvelut, uudet digipalvelut, sosiaalinen media ja perinteinen tekninen osaaminen yhdistyvät.

”Oleellista on saada yrityksen järjestelmät toimimaan yhdessä”, niputti Syrjälä.

Työvälinevalmistukseenkin Industrie 4.0:n voi vaikuttaa moninaisesti. Ensinnäkin vaaditaan digitalisaation mahdollistava nykyaikainen konekanta. Reaaliaikaisen data-analyysin, virtuaaliympäristöjen ja tuotannon simuloinnin kautta saadaan aikaan luovasti ja nopeasti lopputuote, vaikkapa laadukas muotti. Prosessissa otetaan käyttöön uusia menetelmiä, interaktiivisia kehitysjaksoja ja hyödynnetään esimerkiksi lisäävää valmistusta eri tavoin. Syntyy älykäs organisaatio, Smart Organization.

”Automatisointi, toimintatavat ja läpäisyaika kehittyvät. Huonoja toimintatapoja ei kannata tietenkään kannata digitalisoida vaan kehittää uusia, sanoi oman konsultointiyrityksensä vetäjä ja digitalisaation kysymyksissä asiantuntemustaan tarjoava Syrjälä.

Valmiuksia digitalisaatioon käsittelivät laitetasolta Sales Manager/Deputy Managing Director Lauri Erkkola DMG Morilta (Celos-käyttöliittymä), sekä Sales Specialist Juha Meriaho, joka käsitteli asiaa Siemensin ohjelmistotarjonnan osalta.

CGTechin Lee Fowkes käsitteli esityksessään AM-teknologioita ja alan laitekantaa. Hybriditarjontaa yhteiskuvassa.

AM ja uudet tekniikat

Industry 4:n lisäksi tapahtumassa käsiteltiin monia muita ajankohtaisvirtauksia.

Juuri lisäävä valmistus eli AM on teemana näinä päivinä kiintoisa ja yksi usein mainittu uusi teknologia, jonka käyttöönottoon Industrie 4.0-tematiikka kannustaa.

Naantalin tapahtumassa lisäävän valmistuksen mahdollisuuksia työvälinevalmistuksen laite- ja ohjelmistotasolla käsitteli mm. CGTechin Lee Fowkes, joka esitteli alan tekniikoita ja monipuoliseksi kasvanutta alan laitekantaa eri valmistajilta.

Hollger Herrmanin teemana oli Matsuuran Lumex-laitteistoihin liittyvä CAM. Lumex Avance on Matsuuran kahtena kokoluokkana toimittava hybridikone, missä yhdistyy lisäävä valmistus ja perinteinen suurnopeustyöstö. Ohjelmoinnin nopeus korostui esityksessä. Lisäävään valmistuksen CAM-teemoja käsitteli edistyksessään myös Vero Softwaren Peter Ameloot.

AM:n ohella käsiteltiin tietenkin myös muita tekniikoita. Muovien prosessoinnin uusia mahdollisuuksia käsitteli Böhler Internationalin Gerhardt Eichelberger ja uusia vaatimuksia vastaavan ruiskupuristusmuotin lämpökäsittelystä liittyvästä casesta kertoi tilaisuudessa Antti Piensoho Stén & Co:sta. Uddeholmin Lars Lindfors kertoi puolestaan talon uusista työvälinemateriaaleista.

Runsaasti mielenkiintoa herätti Elastopolin Timo Turen katsaus Aqvacompin toimintaan. Aqvacomp on uudenlainen biokomposiitti, joka hyödyntää sellukuitua muovimateriaalien lujittamiseen. Menetelmä ei riko sellukuidun rakennetta, mistä johtuvat komposiitin hyvät tekniset ominaisuudet ja prosessoitavuus mm. teknisissä sovelluskohteissa.

Teknologia soveltuu käytettäväksi monien eri polymeerien kanssa ja komposiitin ominaisuudet ovat räätälöitävissä lopputuotteen vaatimusten mukaan. Aqvacomp komposiitteja voidaan käyttää olemassa olevilla laitteilla mm. ruiskuvalussa ja ekstruusiossa.

AqvaComp Oy on perustettu Sastamalassa vuonna 2014, tehdas toimii Raumalla. Yhtiö kaupallistaa Elastopoli Oy:n puu-muovikomposiittien kehitystyötä ja sen materiaaleja.

Näyttelytilassa esittäytyi alan palveluntarjoajia.

 

Tietoa ammatillisen koulutuksen reformista

Työväline ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivien antia olivat myös talouden ja koulutuksen alueen ajankohtaiskatsaukset. Teknologiateollisuuden nykynäkymistä kertoi osanottajille pääekonomisti Jukka Palokangas Teknologiateollisuus ry:stä ja Muoviteollisuuden vastaavista toimitusjohtaja Vesä Kärhä Muoviteollisuus ry:stä, ja suhteellisen hyviltähän nuo näkymät tälle vuodelle toki näyttävät, niistä ovat eri tahojen katsaukset viime aikoina kertoneet.

Teemana mielenkiintoinen on ammatillisen koulutuksen reformi, mitä tilaisuudessa valotti yli-insinööri Inga Sihvo Opetushallituksesta.

Uudistus muokkaa mm. ammatillisten nimikkeiden kenttää ja niiden sisältöjä. Samalla valinnaisuus lisääntyy. Olennaista on, että työpaikalla oppimista painotetaan aiempaa enemmän, muotoja ovat oppisopimuskoulutus sekä ns. työssäoppimisen korvaava koulutussopimus. Tavoitteena ovat toimintojen selkiyttäminen ja joustavuuden lisääntyminen, tosin mm. työpaikoilla tapahtuvan oppimisen vastuisiin liittyvät kysymykset askarruttavat.

Eri osapuolten tehtäviin, rooleihin ja juurikin vastuisiin liittyvän tiedon välittämiseen juuri neuvottelupäivien kaltaiset tapahtumat ovat hyvä kanava. Uudistus tuli voimaan tämän vuoden alusta, mutta tiedonvälitykseen liittyvää tehtävää varmasti riittää.

Tuttuun tapaan Työväline ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivillä palkittiin ansioituneita. Elämäntyöpalkinnon sai mittavan uran metalli- ja muoviteollisuuden yritysten palveluksessa tehnyt Markku Halen sekä työvälinetuntija, Teknologiateollisuuden Työvälinevalmistajien toimialaryhmän pitkäaikainen jäsen Lars Lindfors. Vuoden 2018 työkaluja valmistaja yritys on Muottituote Groupin Joensuun tehdas.

Yritysvierailut suuntautuivat Turkuun, kohteina olivat telakkakierros ja Forum Marinum ja Sandvik Mining& Constructionin Turun tehtaat.

Elämäntyöpalkinnon saivat Markku Halen sekä Lars Lindfors. Vuoden 2018 työkaluja valmistaja yritys on Muottituote Groupin Joensuun tehdas, jonka puolesta palkinnon otti vastaan tehtaanjohtaja Karri Koponen (keskellä). Vasemmalla johtava asiantuntija Veli Matti Kuisma Teknologiateollisuudesta, oikealla liiketoimintajohtaja Jari Saaranen, CM Tools, tapahtuman puheenjohtaja.

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmä

Teknologiateollisuus ry:n Työvälineiden valmistajien toimialaryhmä koordinoi alan yritysten teollisuus- ja talouspoliittista yhteistyötä. Toimialaryhmän tärkein tehtävä on omaa toimialaa koskevan teknisen ja taloudellisen tiedon hankkiminen, muokkaaminen ja levittäminen jäsenten keskuuteen. Suomalaiset työvälinevalmistajat tuottavat muotteja muoviteollisuudelle sekä erilaisia meistejä, puristintyökaluja, teriä ja kiinnittimiä metalliteollisuudelle sekä tekevät muottien huoltoa ja korjausta. Toimialaryhmä on perustettu vuonna 1975.