Toimenpiteitä muuttuvan työn haasteisiin

Teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 alan uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Pelkästään digitalisaation, tekoälyn ja data-analytiikan osaajia tarvitaan tulevien neljän vuoden aikana noin 11 400. Osaajien saatavuus on kasvava haaste kaikenkokoisille yrityksille ja muodostaa uhan Suomen talouskasvulle, toteaa Teknologiateollisuuden tuore 9 ratkaisua Suomelle -raportti, joka samalla kiteyttää toimenpide-ehdotukset koulutusjärjestelmälle ja muuttuvan työn haasteisiin.   

Teknologiateollisuus ry selvitti jäsenyritystensä osaamis- ja osaajatarvetta kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Kyselyyn vastasi noin 350 yritystä, joiden osuus koko Suomen teknologiateollisuuden henkilöstöstä on 34 %. Selvityksen mukaan teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Yksinomaan ict-osaajien tarve on neljässä vuodessa noin 11 400.

Henkilöstömäärän ja osaajatarpeen arvioidaan kasvavan kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla, erityisesti pk-yrityksissä. Rekrytointitarpeesta 60 % kohdistuu korkeakoulutettuihin ja 40 % ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin tai muuten ammattitaidon hankkineisiin. Koulutusjärjestelmä pystyy nykyisellään tuottamaan teknologiateollisuuden korkeakoulutettujen osaajatarpeesta määrällisesti 70 % ja ammattiosaajien tarpeesta alle puolet. Uudet osaamistarpeet muuttavat tilannetta nopeasti.

Nopea muutos käynnissä

Työelämä muuttuu nyt ennakoitua huomattavasti nopeammin.

”Teknologian kehittyessä myös työ ja yritysten osaajatarpeet muuttuvat voimakkaasti”, Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen sanoo. Selvityksen perusteella esimerkiksi robotiikka, IoT, koneoppiminen ja tekoäly, tehdasautomaatio, ohjelmointi, data-analytiikka ja palvelumuotoilu ovat kasvava osa teknologiateollisuuden osaajien uutta työtä. Tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä.

Nopeasti muuttuviin osaamis- ja osaajatarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia toimia. Koulutusjärjestelmän tulee kyetä ennakoimaan ja reagoimaan aiempaa huomattavasti joustavammin ja ketterämmin osaaja- ja osaamistarpeissa tapahtuviin muutoksiin.

Tekniikan alan koulutustarjontaa on hallitusti lisättävä ja huolehdittava, että opinnot jo aloittaneet myös valmistuvat ja työllistyvät aiempaa paremmin.

Kasvavaan osaaja- ja osaamisvajeeseen vastaaminen on keskeistä koko maalle, koska teknologiateollisuus luo puolet Suomen viennistä, Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen korostaa. ”Ilman ripeitä toimia Suomi jää kelkasta.”

Ketteryyttä ja lisäpanostuksia

Erityisesti työelämässä jo olevien mahdollisuuksia hankkia lisäosaamista tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle täytyy parantaa. Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee raportin mukaan lisätä.

Teknologia-ala on vahvasti sitoutunut ammatillisen koulutuksen reformin työelämälähtöiseen toteutukseen. Ammatillisen koulutuksen on jatkossakin tarjottava väylä sekä työelämään että korkeakouluopintoihin.

Teknologiayritysten huoli ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaamisesta on kuitenkin lisääntynyt. ”Ammatillisen koulutuksen laatu ei pääsääntöisesti vastaa teknologia-alan työelämän tarpeita. Oppimisympäristöjä on kehitettävä ja oppilaitosten yhteistyötä yritysten kanssa parannettava koulutuksen laadun parantamiseksi”, Matti Mannonen kertoo.

Osaamista ja vetovoimaa

Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat 70 % elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Korkea osaaminen ja kyky luoda uutta ovat keskeinen edellytys alan tulevaisuudelle. On ensisijaisen tärkeää, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja yritysten asiantuntijoille ainutlaatuisia oppimisympäristöjä ja ovat mukana huipputason kansainvälisissä verkostoissa.

”Tämä edellyttää vahvempaa keskittymistä profiloitumiseen ja vaikuttavuuteen korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa sekä korkeakoulujen strategisen johtamisen vahvistamista”, Teknologiateollisuuden innovaatiojohtaja Mervi Karikorpi toteaa. Huippututkimuksen ja tutkimusyhteistyön ohella tärkeää on laadukas koulutus ja siihen liittyvä tiivis yhteistyö yritysten kanssa. ”Pitkäjänteinen ja ennakkoluuloton yhteistyö mahdollistaa parhaat tulokset”, Karikorpi korostaa.

Lisäksi tarvitaan paljon työtä mielikuvien korjaamiseksi. Erityisesti tytöt jättävät liian usein pitkän matematiikan valitsematta, eivätkä muutenkaan pidä teknologia-alaa potentiaalisena uravaihtoehtona. Teknologiaosaamisen merkitys korostuu kuitenkin kaikilla aloilla. ”Varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen tulee antaa kaikille nuorille vahva perusta tulevaisuuden työelämässä tarvittavalle osaamiselle ja riittävästi tietoa valintojen tueksi”, Laura Juvonen painottaa.