Levykonetalon neljännesvuosisata

Kari Harju

Japanilainen konevalmistaja Amada juhli viime vuonna 70-vuotista taivaltaan. Suomessakin Amadan koneet ovat olleet markkinoilla jo ainakin puolet tuosta ajasta. Mies, joka vaikutti keskeisesti Amadan suomalaismarkkinoiden kasvuun, on Syuichi Yonemoto. Viime vuosikymmenet Amada-myynnistä Suomessa on huolehtinut Yonemoton luotsaama Ama-Prom. Ama-Prom täyttää nyt 25 vuotta.

Henkilökunta yhteiskuvassa. Nimet vasemmalta: Mikko Korkeakangas, Ville Lipponen, Perttu Lankinen, Seppo Nysi, Kimmo Mattila, Jari Uutela, Jari Kiviranta, Mikael Moisio, Tero Ranta, Ari Ritanummi. Eturivissä Suzanne Yonemoto, Sabrina Yonemoto, Syuichi Yonemoto ja Ene Jakobson-Johansson. Kuva joulukuulta 2017.

Kun levykonekaupan suomalaisvaikuttajista puhutaan, on Syuichi Yonemoton nimi mukana. Yonemoto vaikutti aikanaan keskeisesti Amada-koneiden vakiinnuttamiseen yhdeksi päämerkiksi Suomen markkinoilla. Viime vuodet hän on luotsannut perustajajäsenenä niiden myynnistä Suomessa pitkään huolehtinutta 25-vuotiasta Ama-Prom Oy:tä.

”Aloittaessani maassa oli vain kuusi Amadan konetta ja ehkä muutama saha. Nyt niitä on yli kolmetuhatta”, Yonemoto hymyilee.

Välivuosiin mahtuu muutosta, kehitystä, nousuja ja laskuja. Ja kovaa työtä, niin Syuichi Yonemoton työtunteja kuin monen muunkin. Melkoinen taival!

Samuraiden sukua: Syuichi Yonemoto tuntee Amada-levytyökoneet vuosikymmenten kokemuksella. Suomen edustaja Ama-Prom täyttää nyt 25 vuotta.

Suomalainen kosketus

Syuichi Yonemoto saapui Suomeen 1970-luvun lopulla, ”seikkailuhengessä”, kuten hän sanoo.

Jokin maassa tässä pohjoisessa vetosi, hän jäi tänne ja päätyi muutamien mutkien kautta töihin metallialan yritykseen.

Ala kiinnostikin sitten niin, että pian hän hakeutui myös tekniseen koulutukseen Turkuun.

”Olen aina ollut kiinnostunut teknisistä asioista ja kielikin alkoi sujua kuitenkin aika pian”, perheen Suomeen noihin aikoihin perustanut Yonemoto sanoo.

Insinöörikoulutuksen jälkeen alkoivat teknisen kaupan alan työt. Yonemoto työskenteli aluksi Sähkölähteenmäellä, joka aloitteli noihin aikoihin Suomessa Amadan edustajana, ja jatkoi sitten Teollisuustekniikalla, mihin Amada-edustus myöhemmin siirtyi. Yonemoto keskittyi merkkiin, ja huomasi pian, että tuolloin Suomessa tuntemattomat tuotteet kiinnostivat kovasti suomalaisteollisuutta.

”Amada teki laatukoneita ja toisaalta olin kai muutenkin sopivana pidetty henkilö työhön niin asiakkaiden kuin toisaalta tehtaankin kannalta. Suorat yhteydet tehtaalle kävivät japaniksi ja pystyin auttamaan asiakkaita yhteydenpidossa tehtaalle. Sitä arvostettiin.”

”Aktiivisen työn ja myös Saksan Amadan vankan tuen tuloksena Amadan markkina-asema olikin pian varsin vahva”, Yonemoto kertoo.

Näkymiä vuosien takaa: Syuichi Yonemoto ja japanilainen ilta.

Tehtaita ja tukiasemia

Itse Ama-Prom Oy:n alkuvaiheet sijoittuvat sitten varsinaisesti 1990-luvun alkuun.  Teollisuustekniikka kaatui valuuttalainoihin, mutta Amada halusi kehittyville ja lupaaville Suomen markkinoiden toiminnoilleen jatkajan.

Se johti Ama-Prom Oy:n perustamiseen alkuvuodesta 1993. Perustajat olivat Syuichi Yonemoto, Heikki Muhonen, Risto Saastamoinen, Seppo Nysi, Christian Söderlund sekä Kirsi Lund (Kuusisto).

Laman jälkeen vauhdikas ajanjakso Suomen teollisuudessa jatkui. Suomi nousi, tehtaita modernisoitiin ja uusia rakennettiin.

”Noille alkuajoille tyypillisiä muutenkin olivat useat isot kertakaupat, jotka saattoivat pitää sisällään koko tehtaan konekannan. Suurin kertakauppa käsitti 30 konetta”, sanoo Yonemoto.

1990-luvulla myös matkapuhelimista tuli käyttötavaraa ja verkkoja rakennettiin.

”Suomalaisessa teollisuudessa Amadan koneilla tehtiin mm. tukiasemia, jotka olivat kookkaita kapistuksia. Amadan koneiden panos matkapuhelinmuutoksen toteuttamiseen tässä maassa on ollut kiistämättä iso.”

Nousu jatkui 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle. Sitten notkahti reilusti ja suomalaisten kännyköidenkin kulta-aika taputeltiin ehkä ei-niin-kunniakkaaseen päätökseen. Vaikutukset tuntuvat edelleenkin.

”Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet teollisuudelle haastavaa aikaa, mutta nyt edetään taas oikeaan suuntaan. Oli jo aikakin”, sanoo Yonemoto.

Konenäyttely Salossa vuonna 1993. Ama-Prom oli perustettu samana vuonna.

Monessa mukana

Jos maan taloudessa on ollut haastavaa viime vuosina, ovat vuodet muovanneet myös Ama-Promia. Hurjien vuosien jälkeen myynti on viime vakiintunut 5 - 6 miljoonan euron tasolle.

Jos välillä oltiin mukana myös Baltian toiminnoissa, nyt markkinat ovat kokonaan Suomessa.

”Henkilöstömäärämme on silti takavuosien tasolla noin viidessätoista henkilössä. Kokemus ja osaava väki ovat tärkeä voimavara, joista kannattaa pitää kiinni”, Syuichi Yonemoto kertoo.

Myös omistajakunnassa on tapahtunut muutoksia. Ama-Promin omistajina ovat yrityksen perustajista mukana Yonemoton lisäksi Ville Lipponen, Jari Uutela, Jari Kiviranta ja Ene Jakobson-Johansson.  Seuraava sukupolvi, mm. Suzanne ja Sabrina Yonemoto, ovat yrityksen luotsauksessa mukana.

”Isot kymmenien koneiden kertakaupat ovat historiaa, mutta uutta teknologiaa maan teollisuus tarvitsee jatkuvasti. Me olemme tässä kehityksessä vahvasti mukana”, sanoo Syuichi Yonemoto.

Se teknologia sinänsä on Ama-Promin neljännesvuosisadan vuosien aikana muuttunut olennaisesti.

”Ennen myytiin rautaa, nykykoneissa korostuu ohjaustekniikka. Nykyisin juuri se on teknistä kehitystä ohjaava tekijä. Sarjat teollisuudessa ovat pieniä, automaatio lisääntyy. Ala muuttuu ja kehittyy, mutta niinhän sen pitää toki tehdäkin.”

Ryhmäkuva eräältä ensimmäisistä Japanin asiakasmatkoista. Matkoja on vuosien mittaan tehty useita.

Konetyyppejä ajatellen Amada on ollut aina vahva särmäystekniikan toimittaja. Konemyynnissä muuten viime vuosien yksi iso muutos on ollut painopisteen nopea siirtyminen levytyökeskuksista kuitulasereihin.

”Lasereissa Amada on yksi sen kehittäjistä, maailman ensimmäisen stand alone -laserleikkauskoneen lanseerasi aikanaan nimenomaan Amada, LC 644-laser esiteltiin vuonna 1980”, Syuichi Yonemoto toteaa.

Valtavirtaa lasereista tuli viime vuosikymmenen mittaan.

”Laserit ovat suorituskykyisiä laitteita. Lisäksi Suomenkin teollisuuden käsittelemät materiaalit ovat tänä päivänä varsin vahvoja, ja niiden käsittelyyn laserleikkauskoneet sopivat esimerkiksi levytyökeskuksia paremmin. Amada on ollut tässä kehityksessä mukana ja kun huomio on viime vuosina kääntynyt edelleen kuitulasereihin, Amada on kehittänyt omaa teknologiaansa sen sijaan, että mm. resonaattoreiden osalta käytössä olisivat yleisratkaisut. Siitä on ollut etua, mutta myös haasteensa. Kehitystyö vie aikaa ja toki se myös maksaa”, toteaa myyntipäällikkö Ville Lipponen.

”Tuotekehitys Amadalla on ollut aina ja on jatkuvasti edelleenkin todella aktiivista niin koneiden kuin esimerkiksi viime aikoina kovasti esillä olevan koneiden verkottamisen ja etädiagnostiikan alueella. Tämän alueen tulossa esiteltiin jo esimerkiksi viime EuroBlechissä. Yksi iso linjaus on ollut viime vuosina koneiden asetusaikojen lyhentäminen. Tätä varten on jatkuvasti kehitetty mm. yhden Amadan vahvuusalueen, eli särmäyspuristimien monipuolista työkalunvaihtoautomatiikkaa. Työ jatkuu”, myyntipäällikkö Perttu Lankinen toteaa.

Laatua ja hyvää asiakaspalvelua

Ama-Prom on yrityksenä nyt 25 vuoden ikäinen ja suunta on vahvasti eteenpäin.

”Koko Ama-Promin toiminnan ajan tämän yrityksen toiminta on perustunut muutamiin ydinasioihin. Niistä ensimmäinen ovat laadukkaat ja suorituskykyiset koneet, joiden avulla asiakkaidemme tuotanto kehittyy eteenpäin. Toinen iso asia on hyvä asiakaspalvelu, ja siihen kuuluvat tehokkaat huoltotoiminnot. Nykyajan huippukoneet ovat paitsi erittäin dynaamisia, myös erittäin monimutkaisia kokonaisuuksia, ja niiden huolto vaatii huippuosaamista. Siihen me panostamme tänä päivänä erityisesti”, sanoo Syuichi Yonemoto.