Kotimaan messuilla on vahvuutensa

Kari Harju

Messuilla käynti kansainvälistyy, mutta kotimaisilla ammattimessuilla on yhä tilausta.  Tampereella se näkyy esimerkiksi Alihankinta- tai Konepajamessujen suosiona.  Haasteita silti riittää, joten messutuotteiden sisältöjen kehittäminen on elinehto, sanoo tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Tampereen Messut Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vähätalo.

Vahvuuksia kehittäen. Toimitusjohtaja Hannu Vähätalo luottaa kotimaisten ammattimessujen mahdollisuuksiin. 

Kotimaiset messuyrityksetkin elävät tänä päivänä nopeiden yhteyksien maailmassa. Netti toimii ja lentäminen ulkomaisiin tapahtumiin on edullista.

”Markkinat muuttuvat ja suomalaiset messut kilpailevat yleisön huomiosta ulkomaisten tapahtumien kanssa. Tässä tilanteessa vahvuudet tulee tiedostaa ja sisältöjä kehittää. Saumat pärjäämiseen ovat olemassa”, Hannu Vähätalo toteaa.

Alihankinnalla ytimeen

Epäilemättä Tampereella tiedetään, miten ammattimessut järjestetään. Kokemusta on monen sortin tapahtumista, ja Alihankinta nyt ainakin kerää Messu- ja Urheilukeskuksen vuosittain täyteen näytteilleasettajia ja messukävijöitä.

Alihankinta ponnistaa Tampereen teollisesta perustasta, mutta sen lisäksi tarvittiin oikeaan osunutta ajan arviointia ja onneakin, jotta Alihankinta syntyi.

Tampereen Messut Oy perustettiin vuonna 1967 yleismessupainotteiseksi, mutta kun 1980-luvulla aika vei kohdennetumpiin tapahtumiin ja samaan aikaan teollisuudessa alihankintatoiminta lisääntyi, Tampereella kehittyi idea alan messuista.

Alueelliset osastot ovat Alihankintamessujen tuttua näkymää.

”Suomessa ei ollut vastaavaa tapahtumaa  ja ajatusta sen kehittämisestä pidettiin Tampereen Messujen silloisen toimitusjohtajan Rafik Neumanin ja Metalliteollisuuden Keskusliiton pohdinnoissa hyvänä. Ja sellaiseksihan se pian käytännössä osoittautuikin”, kertoo Hannu Vähätalo.

Ensimmäisessä Alihankinnassa vuonna 1988 kävijöitä oli 11 000. Nykyisin kävijämäärä on lähennellyt vuosia 20 000 messuvieraan lukemia. Yli tosin ei olla menty kertaakaan.

Alihankinnan tarina on Välitalon mukaan sekoitus paitsi tamperelaista tunnelmaa, kaupungin sopivaa sijaintia ja teollisuuden rakennemuutosta, myös uudistumista.

”Huolehdimme, että mukana on uutta sisältöä, teemoja ja oheistapahtumia. Se pitää vireyttä yllä”, sanoo Hannu Vähätalo.

Tamperelaiset metallimessut

Jos Hannu Välitalo painottaa messusisältöjen uudistumisen merkitystä messujen vetovoimaan, uusiutuminen merkitsee hänen mukaansa myös säännöllistä uusien messutuotteiden lanseeraamista. Metallialaa kovasti kiinnostanut lanseeraus koettiin Tampereella viime vuonna, kun pidettiin ensi kerran Konepaja.

”Metallin konemessuja Tampereelle oli toivottu, ja pari-kolme vuotta sitten lähdimme kehittämään tapahtumaa. Tähän vaikuttivat tämän alan messutarjonnan kehitys Suomessa ja myös uuden E-hallin rakentaminen. Se mahdollisti myös raskaampien koneiden esittelyn.”

”Konepaja 2016 onnistui yli odotusten. Toki kehitettävääkin jäi, mutta niin usein käy, kun ensimmäistä kertaa ollaan liikkeellä. Niitä paikkaillaan sitten ensi kerralla”, sanoo Hannu Vähätalo.Konepaja toteutettiin Vähätalon mukaan useiden tahojen toiveita ja ideoita kuunnellen. Myös näkyvyyteen satsattiin, ja kuten Alihankinnankin yhteydessä, myös osastokoot pidettiin kohtuullisina. Tätä kautta saatiin aikaan laajuudessaan sopiva kokonaisuus, josta pidettiin. Kävijöitä oli pitkälle toistakymmentä tuhatta.

Konepaja on seuraavan kerran tamperelaisessa messuohjelmassa vuonna 2018.

”Kiinnostus tapahtumaa kohtaan on ollut suurta jo nyt. Ensi vuonna koetaankin viime vuotta suurempi Konepaja”, sanoo Vähätalo.

Konepaja-messut järjestettiin Tampereella ensimmäisen kerran viime keväänä. Näkymä E-halliin.
 

Omiin vahvuuksiin luottaen

Metallialaa kiinnostavat Tampereella eniten oman alan messut, mutta muutakin Tampereella vuosittain tapahtuu. Tänä vuonna Tampereen Messujen ohjelmassa on kuusitoista messutapahtumaa ja useita konferenssikokonaisuuksia.  

Ja tämän päälle tulevat muut tapahtumat. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen ravintolatoiminnasta vastaava Finnresta on vuosittain mukana 250 tilaisuudessa.

Tampereen Messut -konserni on kasvu-yritys, se teki viime vuonna 10,6 miljoonan euron liikevaihdon, mistä emoyhtiön osuus oli 7,5 miljoonaa euroa. Plustulosta yritys on tehnyt kaksi vuosikymmentä peräkkäin.  

”Tuotteet ovat olleet kunnossa ja repertuaari monipuolinen”, toteaa Vähätalo.

Jatkossakin maltillinen kasvu on yrityksen tavoitteena. Hiljattain Tampereen Messujen tarjonta laajeni messurakentamiseen, kun se osti messurakentaja Expotecin.

”Messurakentaminen liittyy läheisesti messujärjestämiseen. Pystymme nyt tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisuudet kätevästi avaimet käteen”, sanoo Vähätalo.

Jonkinlaisina kipupisteinä Tampereen messukuvioissa pidetty parkkitalo- ja hotellipuute pysyy kipupisteenä jatkossakin, ainakin lyhyellä aikavälillä.

”Ne ovat edelleen kehityslistalla ja koetamme viedä asioita eteenpäin. Eteneminen on kuitenkin monesta asiasta kiinni, muistakin kuin meistä. Ehkäpä se hotellikin viedä saadaan.”

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus on areena monenlaisille tapahtumille.
 

Seuraavaa vuosikymmentään Tampereen Messut rakentaa joka tapauksessa vahvuuksiinsa luottaen. Hannu Vähätalon mukaan pirteillä kotimaisilla ammatillisilla messutapahtumilla on jatkossakin oma saumansa kansainvälisessä kilpailussa.

”Kotimaan messuille on notkea tulla ja messuympäristön tarjoama mahdollisuus vertailuun ja laajojen kokonaisuuksien tarkasteluun sekä ihmisten kohtaamiseen kasvoista kasvoihin ovat aina isoja arvoja ja mahdollisuuksia. Näihin asioihin me perustamme”, sanoo Hannu Vähätalo.