Huippuluokan tutkimusinfra yhden luukun periaatteella

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) luovat Suomeen laajan tutkimuksen infrakokonaisuuden. Suomen teollisuudelle aukeaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tästä allianssista, kun se pääsee hyödyntämään näitä tutkimusympäristöjä ja koneita. Infroissa korostuvat automaatio ja robotiikka, 3D-tulostus sekä digitaalinen tuotekehitys.

Yhteiskäyttö moninkertaistaa erillisten infrojen käytön, kun monipuoliset tutkimusympäristöt ovat yritysten sekä tutkimusinfraa tarjoavien VTT:n, TTY:n ja TAMKin hyödynnettävissä. Tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa demoja, prototyyppejä, pilotointeja ja tuotekehitystä ilman suuria investointeja. Isoihin hankevalmisteluihin saadaan näin uutta volyymiä, joka lisää mahdollisuuksia päästä mukaan suuriin, kansainvälisiin hankkeisiin. Tämä luo uutta osaamista, parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta Suomen valmistavalle teollisuudelle.

”Korkeatasoinen, kansainvälinen yhteistyö edellyttää vahvoja osaamiskeskittymiä, joka tässä syntyy”, painottaa professori Kari T. Koskinen TTY:ltä.

SMACCissä yhden luukun periaatteella

VTT:n ja TTY:n vuonna 2015 perustama yhteinen älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä SMACC toimii alustana infrojen yhdistämiselle. Infrat avataan SMACCin verkkosivuilla asteittain Suomen valmistavan teollisuuden käyttöön. Ketteriä toimintamalleja jalostetaan yritysten tarpeisiin sitä mukaan, kun tarpeista saadaan kokemusta. SMACC-asiantuntijaverkosto auttaa oikeanlaisen infran löytämisessä ja hyödyntämisessä.

”Käytännön yhteistyö tuo lisää mahdollisuuksia auttaa yrityksiä yhden luukun kautta”, kertoo VTT:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Risto Kuivanen.

VTT:n, TTY:n ja TAMKin tutkimusinfrat on luokiteltu sivustolla digitaalisiin järjestelmiin, älykkäisiin koneisiin, robotteihin ja materiaalikehitykseen. Kukin näistä sisältää useita kokonaisuuksia vaativan valmistuksen tukemiseen, kuten viimeisimpiä mittalaitteita kokeellisten prototyyppien tekemiseen. Digitaaliset järjestelmät sisältävät esimerkiksi teollisuuden 3d-tulostimia, kuten muovi-, keraami- ja metallitulostimia.

”Tämä infra-allianssi tukee myös hyvin Tampere3:n kehitystä,” sanoo TAMKin yliopettaja Mika Ijas.